Viime viikonloppuna Riz ja minä päätimme karata Lontoon helleaallolta ja lähteä Positanoon muutamaksi päiväksi meren äärelle nauttimaan auringonpaisteesta. Lähdimme torstai-iltana ja saavuimme Positanoon ja suloiseen Airbnb-asuntoomme, Villa MariSoleen, reilusti puolenyön jälkeen ja nukahdimme välittömästi. Iso kiitos isännällemme, Gaetanolle, kun odotit meitä niin myöhään!
Aamulla heräsimme näihin maisemiin ja innostuneina emme olisi voineet nousta ja lähteä ulos nopeammin!
Laskeuduimme alas kiemurtelevia mukulakivikatuja ja portaita pitkin, ihastellen maisemia ja välillä pysähtyen juomaan cappuccinot.
Matka alas on melkoinen ja ei ole mikään häpeä välillä pysähtyä “ihastelemaan maisemia” kun ylös ja alas aaltoilevat portaat saavat sinut hengästymään.
Tottakai, paluumatkan ylösnousu on se todellinen haaste.
Matkalla voit viilentää oloasi sitruunaisella sorbetilla. Positanon parhaalla, tietenkin.
Lopulta saavut Positanon rannalle.
Positanon päälaiturilta pääset nousemaan Da Adolfon pieneen veneeseen, jonka tunnistat isosta punaisesta kalasta mastossa.
Veneestä saat ihastella Positanon upeaa rantaviivaa noin kymmenen minuutin venematkan ajan, jonka jälkeen näet edessäsi pienen ja villin yksinkertaisen Lauriton rannan, joka on täynnä välimerellistä, Italialaista charmia.
Vene rantautuu kirkas vetiseen lahden pohjukkaan ja rannalla sinua odottaa Da Adolfo.
Da Adolfo on niin rento paikka että voit huoletta kävellä sisään varpaat hiekkaisina ja hiukset suolaisina merivedestä. Paikka muistuttaa enemmän rantahökkeliä kuin ravintolaa ja lattia onkin pehmyttä hiekkaa johon voit upottaa jalkasi lounaan aikana. Da Adolfo on täynnä iloisia ihmisiä, lapset juoksentelevat rannasta pöytään ja karismaattiset tarjoilijat kertovat miellellään päivän menusta ja paikallisista erikoisuuksista.
Tilaa kannullinen paikallista viiniä jossa ui jäisiä persikka viipaleita.
Grillattua mozzarellaa sitruunanlehdellä.
Vaarallisen hyviä sinisimpukoita voimakkaassa, valkosipulisessa tomaattikastikkeessa. Rapean leivän dippaaminen kastikkeeseen oli paras osa.
Grillattua mustekalaa.
Tämä oli paras spaghetti alle vongole mitä olen koskaan syönyt. Me söimme annoksen niin nopeasti, että unohdin ottaa kuvan… joten tässä on mitä annoksesta jäi jäljelle. Mutta mene paikanpäälle, näe ja maista itse!
Vietimme loppu päivän lukemalla kirjojamme, uiden ja välillä nukahtaen varjon alla.
Ja lopulta, kun aurinko alkoi laskea, nousimme viimeiseen veneeseen takaisin Positanoon.
Täydellinen aloitus kesälle ❤️
Varaa pöytä etukäteen, puhelimitse.
DA ADOLFO
Via Laurito 40, 84017 Positano | +39 089875022 | website
Aivan ihania kuvia! Matkakuume vaan kasvaa 🙂 Aurinkoista viikkoa!
Niina / une petite life / http://www.lily.fi/blogit/une-petite-life
Kiitos 🙂 samoin sinne! Täällä Lontoossa vaan sataa lunta ❄️❄️❄️
Wau, mielettömän upeat (ja kuvaukselliset) maisemat! Tuonne olisi kiva päästä kuvailemaan joskus,
Positano on kyllä kuin karamelli, niin nätti! Ja siellä on tosiaan kivaa kuvata kun joka kulmalta löytyy jotain kaunista. Ja valokuvaus on myös hyvä syy pysähdellä hengästyneenä portaissa!
Ihania kuvia ja kauniit maisemat. Onko Italiassa jo nyt noin lämmin?
Kiitos Elina 💕 Tämä on postaus viime kesältä (kesäkuulta) 🙂
Nämä sinun postaukset upeine kuvineen aiheuttaa aina välittömän matkakuumeen
Kiitos, mukava kuulla!