Q & A

Q & A - Get to know me! Karoliina Kazi

Tänään ajattelin kirjoittaa jotain hieman erilaista. Usein kirjoittaessa tuntuu että lukijat tietävät minusta paljonkin, mutta todellisuudessa on runsaasti juttuja joita ei tule blogijutuissa mainittua ja ehkäpä osa teistä on liittynyt seuraan vasta viime aikoina. Joten ajattelin, että voisi olla kivaa jakaa jotain itsestäni tällaisen Q & A:n muodossa.

 

Toivottavasti tykkäät! 

Hyvä päivä alkaa (ilman) torkkupainiketta ja kahvin tuoksulla.

Viimeisin biisi, jota kuuntelin toistolla on Tez Cadeyn Seve. Rakastan biisin kesäfiilistä ja afrikkalaista lapsikuoroa.

Kotini on Parsons Green Lontoossa, mutta olen syntynyt Turussa ja kasvanut Kuopiossa. Suomi tuntuu edelleen vahvasti kodilta ja haaveilen muutosta sinne, sitten joskus.

Toinen nimeni on Maria, joka on Suomen yleisin nimi – se sopii hyvin Karoliinan kanssa ja pidän siitä todella paljon – kiitos, äiti ja isä.

Lempinimi, jota vain perheeni käyttää, on Minkoo. Se on Rizin hellittelynimi minulle. Isä kutsui minua Kaisuksi kun olin pieni.

Aikaisin muisto Lontoosta on kun tulin tänne yliopistohaastatteluihin vuonna 2007 kahden ruotsalaisen ystävän kanssa ja eksyimme metrossa toisistamme. Samalla reissulla harjasin hampaani vahingossa kortisonilla kun sotkin kaksi tuubia keskenään (saatoin olla hieman krapulassa).

Ikonisin Lontoolainen on ehdottomasti kuningatar Elizabeth II – eilen oli hänen 92. syntymäpäivänsä. 

Kerään Beatrix Potterin 50p kolikoita Rizille. Ne ovat harvinaisia, joten tarkistakaa 50 pennisenne, aina.

Arvokkain aarteeni on epäilemättä laatikko jossa säilytän saamiani kirjeitä ja vanhoja valokuvia. Ja kirjanen, johon äitini oli kerännyt ja tallentanut jokaisen kortin, kirjeen ja vaihtamamme sähköpostin niiltä vuosilta kun olen asunut ulkomailla. 

3 ominaisuutta joita vaalin ystävyydessä ovat luottamas, lojaalius ja huumori.

Hauskin ystäväni on lapsuudenystäväni Annukka – hän ei ole ainoastaan yksi herttaisimmista ja upeimmista ihmisistä joita tunnen, vaan hän saa myös kenet tahansa nauramaan iloisuudellaan.

Ärsyynnyn kun unohdan kangaskassin kotiin ja huomaan sen vasta ruokakaupassa. En tykkää ostaa muovipusseja. Ihmiset, jotka tulevat liian iholle jonottaessa… se on personal space juttu ja aika yleistä kylmässä pohjoisessa josta olen lähtöisin.

Tulen vihaiseksi kun näen tai luen julmuudesta eläimiä kohtaan – ja ylimieliset ihmiset ilman käytöstapoja ajavat minut hulluuden partaalle! 

Stressin lievittämiseksi laitan tietokoneen pois, menen hierontaan tai kuuntelen musiikkia. Suomessa liikun metsässä.

Onnea on sängyssä loikoilu ja rauhallinen aamiainen, ne ovat oikeasti ihan yliveto juttuja. Pienen yorkshiren terrierimme Annien kanssa halailu. Nähdä ystäväni ja perheeni onnellisena.

Kaipaan äitiäni, joka ikinen päivä.

Jos voisin päättää yhden asian mistä minut muistetaan, haluaisin sen olevan että olin hyvä ihminen ystävilleni, aviomieheni ja perheelleni.

Olen ylpeä kumppanuudesta mieheni Rizin kanssa. Tapasimme New Yorkissa 13 vuotta sitten ja voin edelleen nauraa, itkeä ja kasvaa hänen kanssaan. Hän saa minut tuntemaan että olen tarpeeksi kaikista puutteistani huolimatta.

Mieluisin muistoni tältä vuodelta on retkivaellus perheen kesken Kuopion Vuorilammen luonnonsuojelualueella.

Seuraava paikka, johon haluaisin matkustaa on Intia! Suurin osa Rizin perheestä asuu Mumbaissa ja olemme menossa sinne häihin elokuussa – en malttaisi odottaa!

Viikonloput ovat niille sängyssä loikoiluille ja aamiaisille, ystäville ja uusille kokemuksille.

Nykyinen suosikkiliikkeeni on kestosuosikkini COS. Yksinkertainen on kaunista.

Nykyiset lempiravintolani ovat Chicama Chelseassa ja Taqueria Notting Hillissä. Ja haluan todella päästä testaamaan Indian Accent ravintolan Mayfairissa.

Kesäcocktailini on Aperol Spritz. Kesäisin myös jäähdytetty lasillinen erittäin vaaleaa rose viiniä on suuri suosikkini . Se on vaan niin raikas ja virkistävä kesäjuoma.

Kamera, jota käytän blogkuvien kuvaamiseen, on Canon 70D – toivon päivitettäväni kameran jossain vaiheessa, mutta nyt me tulemme oikein hyvin toimeen!

Ja valokuvien muokkaamiseen käytän Lightroomia. Sitä on niin helppo käyttää.

Tykkään valokuvata yksityiskohtia, pieniä hetkiä ja ihmisiä. Kuvien ottaminen ihmisistä matkustettaessa ei ole aina helppoa, mutta sinun on vain oltava rohkea ja kysyttävä lupaa tai oltava hieman tuhma ja otettava kuva salaa 🙃 Minulla on paljon opittavaa ja valokuvaustaitojen harjaannuttaminen on lempipuuhaani. 

Kuvien määrä puhelimessani on nyt 1,345. Ei paha.

Tuliko vastaan yllätyksiä? Olisi ihan mahtavaa kuulla teidän vastauksia kommenttiosiossa joihinkin näistä samoista kysymyksistä sillä haluaisin tietää enemmän sinustakin!

16 Comments

  1. 23rd huhtikuu 2018 / 3:54 pm

    Kiinnostavaa tietoa sinusta. Olet hyvä kuvaaja ja kirjoittaja.

    • 23rd huhtikuu 2018 / 6:48 pm

      Voi kiitos Mia, ihana kuulla! Mukavaa viikon alkua xx

  2. 23rd huhtikuu 2018 / 6:06 pm

    Ihana minusta tälläinen ystäväkirjapostaus ♥ Elämää, aitoutta 🙂

    • 23rd huhtikuu 2018 / 6:46 pm

      Kiitos Anne, minustakin tämä oli kiva, etenkin kun en monesti oikein osaa kirjoittaa kovin henkilökohtaisia juttuja niin tällaisen avulla se käy helposti. Ja minusta näitä on aina ihanaa lukea myös xx

  3. 24th huhtikuu 2018 / 9:35 pm

    Nuo sinun kuvasi ovat upeita.

    Munulla aikaisin muisto lontoosta on saapuminen heathrown kentälle tammikuussa 1999. Oli pikkukaupungin kasvatilla nähtävää ja opittavaa.

    • 27th huhtikuu 2018 / 12:05 pm

      Kiitos – minulla oli aika samat fiilikset kun aikoinaan saavuin lentokentälle New Yorkissa. Ja sitä ennen on ollut Helsingissäkin ihmettelemistä 🙂

  4. 25th huhtikuu 2018 / 2:30 pm

    Olet oikeassa: on kiva lukea postaus, joka kertoo enemmän bloggaajasta itsestään. Lyhyesti ja ytimekkäästi. Olit valinnut mukavan monipuolisen kavalkadin kerrottavia asioita. Opin tietämään sinusta enemmän, juttusi tulivat “tutummaksi”. Sain valinnoistasi ja lempiasioistasi myös hyviä vinkkejä. Oli myös kiva tsekata kamera&kuvankäsittelyvalintasi. Sitä paitsi meillä on sama suosikkilontoolainen: Kuningatar:). Mukavaa jatkoa Lontooseen!

    • 27th huhtikuu 2018 / 12:08 pm

      Kiitos Riitta, mukavaa kuulla että postausta oli kivaa lukea – tällainen kysymys/vastaus kavalkadi on helpomoi tapa kertoa vähän erilaisia juttuja itsestä ja minusta näitä on aina hauskaa lukea muistakin blogeista. Mukavaa viikonloppua!

  5. 26th huhtikuu 2018 / 3:32 pm

    Ystävänpäiväkirja on hauska postausidea. Bloggaaja tulee näin tutummaksi. Saako tätä lainata omaan blogiin? Toki jotain kohtia täytyy modata omaan elämään sopiviksi esim. Lontoo -> Lahti 😄

  6. 27th huhtikuu 2018 / 8:36 am

    Olipa kiinnostavasti rakennettu. Kivan lyhyitä ja ytimekkäitä asioita, mutta kuitenkin tosi laajalla skaalalla eri puolia sinusta. Täytyy itsekin harkita tällaista jossain vaiheessa oman blogin puolelle 🙂

    • 27th huhtikuu 2018 / 12:10 pm

      Moi Teija – valikoin kysymyksiä ihan sattumalta ja näitähän voisi kaupunginkin osalta soveltaa minne päin maailmaa tahansa. Ihanaa viikonloppua! xx

  7. 1st toukokuu 2018 / 10:18 am

    Kiva lukea, kuka onkaan tarinoiden takana. Täällä toinen joka syntynyt Turussa ja asustellut Turun lähellä melkein koko ikänsä. Lontoossa olet asunut kuinka kauan? Aika hienon kuuloista päästä intiaan häihin!

    • 1st toukokuu 2018 / 10:24 am

      Moi! Kyllä, Turun tyttöjä ollaan alunperin vaikka Kuopiossa olen sitten kasvanutkin. Lontoossa ollaan asuttu nyt 11 vuotta ja sitä ennen Firenzessä, Italiassa ja New Yorkissa missä tapasimme mieheni kanssa. On kyllä hienoa päästä ensimmäistä kertaa intialaisiin häihin!

  8. 2nd toukokuu 2018 / 6:31 pm

    Tälläiset postaukset ovat tosi kivoja! Pitäisi kai itsekin jossain vaiheessa tehdä joku näitä asioita et tiennyt minusta-postaus. 🙂

Vastaa